Kiitoteiden alkuperäiset betonilaatat ja HELSINKI -teksti ovat kentän arvokkaita yksityiskohtia... Perustamisvaiheen rakennukset ja kiitotiet on syytä suojella sekä yksittäisinä rakenteina että maisemaltaan. (s.5) Salaojitussuunnitelma (s.10) ...kiitoteiden sekä kentän liikennealueiden kestopäällystäminen aloitettiin. Kestopäällysteeksi valittiin betoni, jonka valu tehtiin paikan päällä 10 cm paksuina laattoina. Kaikki kiitotiet päällystettiin 800 metrin matkalta ja 30 metrin leveydeltä, lisäksi betonoitiin terminaalirakennuksen edustalle laajempi seisontatasanne, kiitotielle johtavat 20 metrin levyiset yhdystiet sekä kolme kääntymisympyrää kiitoteiden päässä. Malmin lentoasema oli täten ensimmäisiä Euroopassa, jossa oli kokonaan kestopäällystetyt kiitotiet. (s.15) Terminaalin alle laitettiin rautabetonipaalutus (420 kpl) 11-18 metrin syvyyteen kantavaan sora- tai kalliopohjaan ulottuen. (s.21) Hangaarin alle laitettiin kantavaan sora- tai kalliopohjaan 11-18 m syvyyteen ulottuva rautabetonipaalutus (300 kpl). (s.33) Huomionarvoista on, että kentällä on runsaasti näkyvissä betonista valettua, eurooppalaisittain hyvin varhaista kiitoteiden kestopäällystettä (s.117) Rakennukset eivät ole arvokkaita ainoastaan yksittäisinä taidonnäytteinä, vaan myös kontekstiltaan ja maisemaltaan, mukaan lukien kiitotiet ja niiden yksityiskohdat kuten 1930-luvun betonilaatat ja HELSINKI -teksti (s.117-119)