Rakentaminen Malmin lentokentälle voi olla haasteellista. Tattarisuon pohjavesialuen on suojeltu -------------------------------------- Lentokentän alue rajoittuu koillisen suunnalla Tattarisuon pohjavesialueeseen (n:o 0109102). Alue pääpiirteissään on pohjois-eteläsuuntainen, viettäen länteen eli lentokenttää kohti. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 1200 m3/d eli kaksi säiliöautollista tunnissa. Alueen eteläpäässä on vedenottamo ja sen läheisyydessä olevan lähteen antoisuus silmämääräisesti arvioituna on luokkaa 300 m3/d. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1952 ja sen käyttö on lopetettu kesäkuussa 1981. Keskimääräinen vedenotto vuonna 1981 oli 284 m³/d. Tattarisuon pohjavesialue on yksi neljästä kriisiajan vesihuollon "varmuusvarastosta", joilla turvataan Helsingin kaupungin vesihuolto kriisitilanteessa. Alueelle on laadittu suojelusuunnitelma 100-C3736 v.2003. Malmin lentokentän kannalta pohjavesialueen tekee mielenkiintoiseksi pari asiaa: Ensinnäkin Lahdenväylää seurailevan Tattariharjun alla on pohjois-eteläsuuntainen ruhjelaakso, joka on täyttynyt karkeista, vettä hyvin johtavista aineksista. Aiemmin mainittu lähde on ruhjeen eteläpäässä. Ruhje on siis käytännössä maanalainen joki, jota pitkin virtaa mahdollisesti jopa 1200 kuutiota vettä päivässä, ja on virrannut jo 10 000 vuotta eli viimeisen jääkauden päättymisestä asti. Pohjavettä virtaa alueelle todennäköisesti kauempaa pohjoisesta kallioperän ruhjelaaksoa pitkin ja mahdollisesti myös itäosan kallioalueelta kallion rakoja pitkin. Pohjoisesta virtaavan pohjaveden lisäksi Tattarisuon vedenottamolle virtaa pohjavesiä myös idästä. Suoritettujen vedenkorkeushavaintojen perusteella pohjavesipinta on alueella tasovälillä +17.75...+26.42 ja maanpinta pohjavesialueella tasovälillä +20...+25 laskien etelää kohti. Voidaan siis perustellusti todeta, että lyhyemmän kiitoradan päässä virtaa pohjavesi vain parin metrin syvyydessä. Perimätiedon mukaan Longinojan lähde on kiitoradan alla, eli varsinainen pohjavesimuodostuma olisikin siis huomattavasti laajempi kuin suojelusuunnitelmaan rajattu alue, joka tarvittiin vesihuollon vuoksi. Ilmakuvasta näkyy havainnollisesti miten Longinoja alkaa aivan kiitoradan vierestä, vedenottamoon nähden sen toisesta päästä. Mutta mihin nämä 1200 m3/d virtaavat? Siis päivässä 1200 kuutiota vettä. Longinojan lisäksi ainakin Helsingin Pienvesiohjelmassa mainitut (Rakennusviraston julkaisu 2007:3) Tapaninvainionpuro ja Tapaninkylänpuro saavat osansa, vaikka niiden latvat ovatkin kauempana kentästä. Mutta ne ovat kaikki pieniä puroja, todennäköisesti suurin osa vedestä menee maan alla koillisen alueen savikkojen kasteluun koska etelän suunnalla ei Longinojan lisäksi muita puroja ole. Savikon kuivuminen vaarantaa jopa tuhansien rintamamiestalojen perustukset --------------------------------------------------------------------------- Ja tästä tulee toinen ongelma: Mikäli veden virtaus savikoille estetään, ne kuivuvat. Ja savi kuivuessaa kutistuu. Tästä on esimerkkejä koillisen rintamamiestalojen kallistumisesta katujen rakennuksen yhteydessä; soralla hyvin perustettu uusi tie kuivatti naapurin tontin ja talo kallistui. Vaarassa olevia rakennuksia lentokentän ja Vantaanjoen välisellä valuma-alueella on satoja. Toisaalta, vaikka talo olisi perustettu paaluille, se ei poista sitä ongelmaa, että puutarha vajoaa ympäriltä, mahdollisesti jopa 50 cm tai enemmän. Tästä on hyvänä esimerkkinä Takaniityntien kerrostalojen seinustoilla havaittava maanpinnan painuminen. "Merkittävä pohjaveden pinnan alenema saattaa painumaherkillä alueilla aiheuttaa rakennusten ja rakenteiden painumista" (Pohjavesien suojelusuunnitelma s. 8) Suolle rakentaminen ------------------- Koko lentokenttä on rakennettu suolle. Paikalla on todennäköisesti muinoin ollut järvi, joka on kasvanut umpeen. Humuspitoinen maa-aines ei kelpaa asuinrakennusten pohjaksi vaan todennäköisesti koko lentokenttäalueen pohjamaa olisi vaihdettava. Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista (B3 Suomen rakentamismääräyskokoelma): Pohjarakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ett‰ varmistetaan käyttöikää vastaava pitkäaikaiskestävyys ja terveellisyys sekä estetään kosteusvauriot... Pohjavesialtaan laajuus ja pohjaveden korvautuvuus on selvitettävä, kun pohjavedenpinnan korkeuden muutoksista voi aiheutua haittaa rakennuspaikalla tai sen ympäristössä sijaitseville rakennuksille, rakenteille tai luonnolle... Erityisen tärkeää pohjavedenpinnan vaihteluiden selvittäminen on silloin, kun suunnitellaan tiloja, jotka voivat ulottua ylimmän pohjavedenpinnan alapuolelle. Ennen rakentamista on selvitettävä, että rakentaminen ei aiheuta haitallisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa, maa- ja kalliopohjassa, pohjavedessä eikä rakennusalueen tai ympäristön rakennuksissa ja rakenteissa. Pohjarakennustyö on tehtävä ennalta laaditun pohjarakennesuunnitelman sekä työ- ja laatusuunnitelman mukaisesti. Työ ei saa missään vaiheessa aiheuttaa vaaraa tai terveysriskejä työn vaikutusalueella oleville henkilöille eikä vahinkoa tai kohtuutonta haittaa rakennusalueen tai ympäristön rakennuksille, rakenteille, putkijohdoille tai kaapeleille eikä haitallisia muutoksia ympäristön maa- ja kalliopohjassa eikä pohjavedessä. Lentokentän pohjustus saattaa maksaa miljardeja ----------------------------------------------- Finlandia-puiston pohjatyöt Keskuspuiston eteläosassa, joiden voidaan olettaa olevan helpommat kuin Malmin lentokentällä, olisivat maksaneet arviolta 700€ neliöltä. Lentokenttäalueen koko on 2,57 km2 (Tietokeskus 2005). Arvioidulla 700€ neliöhinnalla kunnostaminen tulisi maksamaan 1,8 miljardia. Kaupunki hylkäsi Finlandiapuiston perustaminen liian kalliina. Malmin lentokentän rakentaminen vaarantaan EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin ------------------------------------------------------------------------------- toteutumisen Helsingissä ------------------------ EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi - hyvä ekologinen tila 2015 mennessä. Pienvesiohjelman (http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/Pienvesiohjelma.pdf) mukaisilla toimilla saavutetaan Helsingin alueen pienvesissä EU:n vesipuitedirektiivin vaatimukset täyttävä hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Pienvesiohjelmassa on mainittu 25 puroa, joista kolme (Longinoja, Tapaninvainionpuro ja Tapaninkylänpuro) saavat vetensä Tattariharjun pohjavesimuodostelmasta. Pienvedet ja niiden lähialueet toimivat viheryhteytenä ja ekologisena käytävänä eri kaupunginosien välillä. Ne mahdollistavat eläinten liikkumisen kaupungissa. Pienvedet ovat itsessään elinympäristönä monille lajeille. Ohjelman mukaan kaavamääräyksiin ja erilaisten lupien ehtoihin tulee kirjata rakentajan vastuu siitä, että rakentamisen aikaiset maa-ainesten huuhtoumat puroihin estetään riittävillä suojaustoimilla rakentajan kustannuksella. Mikäli toiminnasta aiheutuu vesilain 1 luvun 15 § tarkoittama muutos vesistössä, toiminnalle tulee hakea lupa ympäristölupavirastosta. Jakomäen kallioiden toisella puolella sijaitsee vastaava suoalue Slåttmossen. Osa suosta on luontoarvojen vuoksi suojeltu, loppuosa on vapaasti käytettävissä. sen asuinrakentamisesta ei kukaan puhu yhtään mitään.